Jäässä Varttunut en Kivimetsän Druidi

Pinta kylmän teräksen, kiilto aseen jäisen.
Leiskuen halkoo se läpi kilven ja mielen.

Maassa ikiroudan miekka vahva taottiin.
Se maassa jään ja lumen verellä kastettiin.

Jäässä varttunut on teräs valkoinen,
joka veren iskullaan hyydyttää.

Jäässä varttunut on tuo oikeus pohjoisen.
Vihollisen tieltään hävittää.

Taistossaan kohtasin tuon miekan routasydämisen,
nostin kilven, nostin peitsen siltä suojaamaan.
Nyt sotahuutoin kohoaa kentiltä ikuisuuden,
on sirpaleina suojani, tuo miekka tie on kuolemaan.

Jäässä varttunut on teräs valkoinen,
joka veren iskullaan hyydyttää.

Jäässä varttunut on tuo oikeus pohjoisen.
Vihollisen tieltään hävittää.

Sydämestä kallion ikiroudan peittämän
louhittiin rauta huurteinen.

Takoi seppä teräksen jäisen, miekan ikiaikaisen.
Nimen antoi, sielun loi, kastoi jäässä varttuneen.

Polte jäinen sisällään julmaa oikeuttaan julistaa,
raakaa tuomiotaan jakaa.

Takoi seppä teräksen jäisen, miekan ikiaikaisen.
Nimen antoi, sielun loi, kastoi jäässä varttuneen.